Sääksmäen  Seuratalonyhdistys perustettiin Rauhalan kansakoulussa maaliskuun 12 p:nä 1922 – ja lakkautettiin  2.12.1935

Seurataloyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kruununvouti K.V.Valanne ja kirjuriksi opettaja R.Palomäki.

Seuratalo päätettiin yksimielisesti rakentaa tilanomistaja P. Niemisen lahjoittamalle n.s. Saksmanin tontille, joka tarkoitukseen onkin erityisen sopiva.

Harjannostajaiset pidettiin 23.9.1923 iltamien merkeissä.

Sääksmäen kirkon palon jälkeen  Seurataloyhdistys luovutti Kelhin seurakunnalle tilapäiseksi kirkoksi vuosiksi 1929-33.

Seuratalo myytiin 114 500 markasta Lotta-Svärd järjestölle 27.12.1932

Lotat saivat kahvilanpitoluvan 1933.  Toiminta oli vilkasta 30-luvulla  mm. Suojeluskunta- sekä Lottajärjestöt pitivät erilaisia koulutus- ja juhlatilaisuuksia.

1936 avattiin Matkustajakotitoiminta, jolloin todettiin, että juhlasali oli synkkä ja ruma, joten päätettiin maalata se.  Kalle Carlstedt maalasi koristemaalaukset, jotka vielä tänäkin päivänä ovat alkupeäisessä asussaan.

Huoneet kalustettiin. Vuonna 1940 rakennettiin leivintupa- ja saunarakennus.

Lotat lahjoittivat  Kelhin Seurantalon Sääksmäen  Kirkonpuolen Maamiesseuralle vuonna 1945

Sodan jälkeen toiminta oli vilkasta. Järjestettiin pitoja, kursseja sekä neuvontapäiviä, piispantarkastuksia, elokuvanäytöksiä  ym.

Rakennusta on kunnostettu kaiken aikaa. Ulkovuoraus tehtiin 1958, jota varten järjestettiin tukkitalkoot ja talkoojuhlat pidettiin helmikuun 18. pnä

 Kelhiä on viimeksi kunnostettu vuodesta 2000 alkaen, vanhaa säilyttäen ja  on nyt valmiina uudelle vuosisadalle.